Kohti Helsinkiä

Johtuen melontauran lyhyydestä,en ole vielä käynyt Porkkalan niemen itäpuolella,nyt piti sekin puute korjata.Samalla voisi kiertää Suomenlinnan.Viikko riittänee,laskekselin.
Kajakin työnsin vesille 24.7.2011   klo 8.40 niksaaren sillan kupeesta.Tuulta oli luvattu parille ensimmäiselle päivälle 8-9ms.Tietenkin etelästä,ensimmäinen päivä suoraan vastaista.Alku oli jokseenkin suojaista eikä tuulta juurikaan huomannut mutta Hangon lähetessä oli jo huomattavasti avoimempaa.Aallonkorkeus oli noin metri,joukossa selkeästi korkeampiakin.Pysyttelin Padvan tuntumassa,näin oli turvallisempaa.Vauhti ei todellakaan huimannut.Kello oli jo 18.00 kun kiersin Hankoniemen,nyt tuuli sentään sivusta,oli jo selvästi helpompaa.Päivä oli ollut raskas joten aloin etsiä sopivaa yöpymissaarta.Pari tuntia
 siinä vielä vierähti kunnes saavuin Sandskäriin.Juuri tätä ennen kiersin laajaa matalikkoa joka nostatti korkeita kaatuvia aaltoja.Liian läheltähän tuota tuli mentyä,edessä alkoi aalto nousemaan.Se nousi ja nousi,selkeästi korkein aalto jossa olen ollut.Ehdin kääntämään keulan kohti aaltoa,jos se alkaisi murtumaan.Ei murtunut.
Rantautuminen hiekkarannalle oli hankalaa, vaikka tuuli kävikin saaren takaa.Meri pumppasi melkoisesti.
Saaren toisessa päässä oli mökki jossa oli asukkaita,menin pyytämään luvan yöpymiselleni.Lupa ei irronutkaan helposti,pelottelivat jopa koirillaan.Käyvät helposti vieraiden kimppuun,sisältä tosin kuului surkeaa karvamoppi räksytystä,ei pelottanut.Loppujen lopuksi sain pystyttää teltan,mahdollisimman kauaksi mökistä.Varoittelivat vielä koirista.Lupasin jatkaa aamulla aikaisin matkaa.

  Ennen nukkumaan menoa piti vielä kirjata muistiin päivän tapahtumia,saarihan oli upea,verenhimoisista buudeleista huolimatta.Kilometrejä päivälle kertyi noin 45,pääasiassa reippaaseen vastatuuleen,unta ei tarvinnut odottaa.                                                                                                                         


25.7

8.00 liikkeelle.Tuuli oli kääntynyt kaakkoon,sivuvastaista.Edelleen noin 8ms.Jokainen kilometri oli ansaittava.Etsin mahdollisimman suojaista reittiä saarten lomasta,ja tipahdin kartalta totaalisesti.Jatkoin melomista nenä kiinni kartassa ja koetin löytää itseni.Suuntana oli itä,eksyksissä en ollut,mutta kuitenkin.Kännykkä esiin,Google Maps käyntiin ja sen tietoja vertailemaan karttaan.Löytyihän se sijainti,jotenkin on vaan mieli rauhallisempi kun tietää missä on.Illan lähestyessä tuuli alkoi tyyntyä ja tarkeni jo T-paidassa.            

Välillä suojaisat saarten välit olivat todella suojaisia,hyvä kun läpi pääsi.
Kilometrejä päivälle kertyi noin 45.


26.7

Liikkellä olin jo ennen kahdeksaa.Tuuli edelleen vastainen,mutta melko vaisuksi oli muuttut,ehkä noin 4ms.Tulisi hyvä päivä ylittää Porkkalan selkä.Aikaisempien päivien tuulilla olisin jäänyt odottelemaan parempia kelejä.Keli oli helteinen,paljon aurinkorasvaa iholle niin hihattomassa paidassa pärjäsi.Loppuretki sitten menikin helteiden helliessä.Vettä kului paljon,täydennystä pitäisi kyllä saada viikon kuluessa.
Porkkalan niemen jälkeen alkoi varsinainen ruuhka.Veneitä singahteli sinne tänne hirmuisella vauhdilla,enää en ollut ollenkaan varma että haluaisinko jatkaa Helsinkiin asti.Illalla kun tuuli tyyntyi,bensankatku tuntui ikävästi nenässä.

Ihmisiä oli paljon liikkeellä kun kelluvia kerrostaloja alkoi tulla vastaan.Matkaa päivälle kertyi taas noin 45km,mutta nyt ne olivat mukavan rentoja,kevyeen vastatuuleen.Telttapaikka löytyi Järvön saaresta.Hieman ennen rantautumista pääsin peesailemaan uivaa minkkiä.

Järvöön saaressa melojan leiri.

26.7

Ennen kahdeksaa taas liikkeelle ja keula itään,kohti Helsinkiä.
Tunnin melonnan jälkeen aloin jo suunnitella täyskäänöstä,kohti rauhallisempia vesiä.

Aamulla tuli jo syötyä tukeva puuroaamiainen,mutta puurossa melominen oli jo liikaa.Levää oli runsaasti.Tämänkö takia ihmisillä on entistä suuremmat veneet ja tehokkaammat koneet,jotta pääsee sekoittamaan puuroa?Tuli alakuloinen fiilis.Muistan nuoruuden meren,lieneekö samaa vettä ollenkaan.Meloskelin synkin ajatuksin kohti itää,kunnes käänsin selän entistä ruuhkaisemmille vesille.Nokka kohti länttä,löytäisin varmasti jostain Inkoon alapuolelta hiljaisen pienen saaren jonne voin vetäytyä hiljentymään.
Porkkalan selän ylitys sujui lähes tuulettomassa,helteisessä säässä.Paarmat olivat kiusana vaikka maa oli kilometrien päässä.
Jotain tummaa vilahti etuvasemmalla ja jäi miettimään että hyljekö se oli.Kului minuutti tai kaksi kunnes oikealla puolella aivan melan vieressä pärskäytti hylje vettä.Pakko tunnustaa että säikähdin pirusti,hyvä kun mela pysyi kädessä.Tästä säikyttelijästä sain seuraa satojen metrien ajaksi.Pasin tiedän joutuneen jopa hylkeen tuuppimaksi melonnan aikana,mutta minun seuralaiseni oli onneksi astetta ujompi.
Päivälle kertyi kilometrejä noin 60.Mutta illalla oli taas mieli seesteinen,löydettyäni rauhallisen sopen johon leiriytyä.

Viimehetken näkymiä ennen nukahtamista.


27.6

Matkaa tälle päivälle kertyi hiukan runsas 52km.Leppoisissa merkeissä.Hellettä edelleen.Sommarössa päätin käydä munkki kahvilla ja täyttämässä vesivarastot.Kaupasta hain pussillisen lakritsia,niin ja kahvia otin santsi kupin,maistui niin hyvälle.
Pian pysähdyksen jälkeen ohitin kolme melojaa,olivat menossa läheiselle saunalle,päätin minäkin koukata sieltä kautta kurkkaamassa,että olisko saunassa tilaa.Melojat jäivät jälkeen,en malttanut odottaa,mela söi vettä ahnaasti.Saunalla oli seitsemän venettä,en käynyt edes tutkimassa varauskirjaa.Rantakalliolla söin suklaapatukan ja tutkin hetken karttaa kunnes jatkoin matkaa.Taivaanranta alkoi uhkaavasti tummua ja suunnittelin reitin niin että suojaa olisi lähettyvillä ukkosen iskiessä.Matkaa tuli näin lisää mutta en varsinaisesti pidä avoimella paikalla istumisesta ukkosen riehuessa päällä.
Ukkonen pysytteli kauempana ja aloin etsiä leiriytymis paikkaa.

Tällä saarella ei tarvinnut olla yksin,kuollut hylje ja veneilijöiden rantaan ajautuneesta rojusta kokoama velho tai mikälie.
Ja yöllä sitten se ukkonen iski ja voimalla.Leiripaikka oli ennemminkin luoto kuin saari ja ukkonen kaikui kivisellä luodolla kovaa.Vettä satoi kovempaa kuin olen koskaan teltassa ollessa kokenut,kävi jo mielessä että voikohan teltta romahtaa veden paineesta.Onneksi olin valinnut telttapaikan huolella,eikä ympärille alkanut kertyä järveä.

Näin suojaisalta näytti saari tuo. 


28.7

Päivälle oli luvattu 9ms tuulia,myötäistä mutta kuitenkin.Todellisuudessa tuuli oli huomattavasti rauhallisempaa ja enemmänkin kaakosta elikkä manteraan takaa.20-30cm aaltoa ja sivumyötäistä. 
Hankoniemen kierrettyäni suunnittelin ottavani suoran suunnan kohti Hiittistä ja viettäväni sillä jossain retken viimeisen yön.Hangosta Hiittisiin matkaa on noin 20km.Reitti on hyvin avoin,matkalla luotoja ja pieniä saaria,niitäkin harvakseltaan.Vaatii hyvää keliä ja ennustetta tuo reittivalinta.Iltapäiväksi oli lupailtu ukkosia,mutta keli näytti hyvältä.Takaoikealla tosin näytti vähän siltä että siellä voisi kehittyä ukkosrintama.Muutenkin ilma alkoi muuttua painostavaksi.Pienen tuumailun jälkeen reittiin radikaali muutos ja keula kohti Padvaa.Siltä löytyisi suojaa kelin muuttuessa.
Eikä aikaakaan kun ensimmäiset jyrähdykset jo kuuluivat ja nousemassa suoraan päälle.Noin kilometrin railakas veto ja nopea rantautuminen.Kajakista pressu mukaan ja kallionkoloon odottelemaan kelin selkeytymistä.Nopeastihan tuo oli ohi ja matka jatkui. 

Vettä kyllä tuli reippaasti.

Hanko Hiitinen välillä näytti olevan reipas keli eikä suojaa.
Päivän mittaan oli pari muutakin kertaa suojassa ukkosilta ennen kuin saavuin Badvan alapuolella olevalle saarelle jonne pystyttäisin leirin.Sateet ja ukkoset loppuivat juuri parahiksi kun pääsin teltanpystytykseen.Tuulikin tyyntyi kokonaan.Illalla kun hiljennyin rantakivelle kirjaa lukemaan saapuivat hylkeetkin ihmettelemään rannalla istujaa.Kilometrejä päivälle kertyi noin 45.Pitkiä taukoja saarissa suojassa,sisälsi päivä tämä. 


29.7

Aamulla nukuin pitkää,jopa seitsemään.Rauhalliset aamutoimet ja vesille.Tuulta 6-7ms mutta iltapäiväksi oli luvattu tyyntyvää.Päivän kiertelin päämäärättömästi,minuthan poimittaisiin rannasta vasta illalla. 

Kun nousin erääseen saareen taukoa pitämään oli minulla samantien runsaasti seuraa.
Eivätkä olleet arkoja nämä.Ensin komensin niitä rauhallisesti sitten korotin ääntä,ei auttanut.Ei auttanut tuuppiminenkaan.Tuuppivat takaisin.Kaiken olisivat halunneet syödä,jopa shortsit yltäni.Ei tullut eväiden syömisestä mitään,ei.Jatkoin matkaa.Olin taas tutuilla vesillä ja seuraavaksi nousisin saareen jossa ei olisi lampaita.Parisi tunniksi vielä kajakkiin.Tuuli oli tyyntynyt,leppoisaa melontaa. 

Tämän retken viimeisessä taukopaikassa sain olla rauhassa.Kanttarellit tosin hieman järkyttivät mielenrauhaa,poimiakko vai ei.Jätin sinne,muiden poimittavaksi.
Vatsa täyteen ja sitten enää parin tunnin melonta autolle. 
Mahtava viikko oli takana.Kovin lyhyeltähän tuo tuntui,mutta merta kyllä riittää,tulevaisuudessakin.