Vihdoin

 

Kevään ensimmäinen melonta päivä!Tai ei koko päivästä voi puhua,meloin runsaat viisi tuntia,matkaa kertyi 25-30km.Olin ulkoluodon eteläpuolella jossa oli vielä komeita ahtojää kasoja luodoilla.Varsinaisen ahtojää vyöhykkeen raja kulki Padvaön saaresta kohti Taalintehdasta.

Tuulta oli 2-3ms ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta.Lintuja oli runsaasti,eritoten silkkiuikkuja.En muista koskaan näkeneeni kerralla niin paljon silkkiuikkuja.Onkohan kanta runsastumassa?
Tarkkana piti olla ettei törmäillyt jäälauttoihin,olen ennenkin puhkonut kajakin kevään viimeisiin jääriisteisiin.

Tutut rantautumis paikat olivat nyt hieman haasteellisempia.Tarkkana sai olla ettei molskahtanut uimaan,eipä tuo mikään katastrofi olisi ollut,olihan yllä kuivapuku.Noloa se olisi ollut vaikka kukaan ei ollutkaan näkemässä.Melomassahan sitä oltiin eikä uimassa.

Jos rantautuminen oli hieman hankalampaa niin oli kyllä mukavaa tepastella saarella jossa oli vielä komeita ahtojää röykkiöitä rannalla.Merihanhi pariskunta tosin ei oikein pitänyt seurastani mutta koetin olla mahdollisimman huomaamaton.
On se vaan mahtavaa tuo meri melonta.Missäköhän muualla olonsa voi tuntea yhtä vapaaksi,vielä kun olisi ollut mukana teltta ja muonaa..

Paljonko on paljon ?

Aloitin juoksemisen 1985, russarön saaressa jossa oli suorittamassa varusmiespalvelusta.Sotkussa en viihtynyt,juoksin mieluummin saaren ainoaa tietä edestakaisin.Saunalta majakalle ja takaisin.Matkaa en muista,oiskohan ollut runsas kilometri suuntaansa.
Olin jo ennen armeijaa retkeillyt polkupyörällä ympäri suomea ja armeijan jälkeisenäkin kesänä tuli noin kuukauden retki ympäri suomea.Tämän retken jälkeen alkoi säännöllisempi juoksu harjoittelu.Määrät olivat heti suuria ja vuoden kulttua ensimmäinen maraton vei noin 2.46.Tätä ennen olin ollut jo karhulan sm maratonilla jossa keskeytin helteeseen ja liian kovaan alkuvauhtiin.
Tämän jälkeen kiristin entisestäänkin kovaa harjoittelua eivätkä tulokset enää paljoakaan parantuneet.
Harjoitteluviikko näytti suunnilleen tältä.
Maanatai 10-15km tv kova
Tiistai      13-17km  tv
Keskiviikko 10-15km vl  tyyliin ylämäet kovaa
Torstai     25-30km  kevyt
Perjantai  sama kuin maanantaina
Lauantai  sama kuin tiistaina
Sunnuntai  30-35km  kevyt
Tuohon kun lisää aamulenkkejä sopivasti niin viikossa sai mukavasti kilometrejä kasaan ja tehoja riitti,ympäri vuoden.
Näin jälkikäteen ajatellen tuntuu melkoiselta ihmeeltä kun edes pystyi moiseen harjoitteluun olemattomilla pohjilla,niin tietysti päivät töissä ja työmatkat vielä pyörällä ,8km suuntaansa.Keho kyllä kesti mutta kehittyä se ei jaksanut.Jos olisi malttanut rakennella rauhassa pohjia ennen moista harjoittelua niin ennätykset olisivat todennäköisesti aivan toista luokkaa.Huipulle eivät lahjat olisi riittäneet.Räjähtäviin voimalajeihin lahjani viittasivat ja kaapista löytyykin nuorten sm mitaleita painonnostosta.
Maraton 2.36
10 000  32.52
5 000    15.59
3 000      9.08
1 000  raviradalla 2.52
Ei hääppöistä mutta kyllä noilla pärjäisi tänä päivänä seudun hölkissä,mahtavaa.

Ultrille siirryttyäni sama meno jatkui,tehot tippuivat mutta määrät lisääntyivät.Nyt jo parhaimmillan yli 1000km kuukaudessa,pimeydessä ja loskassa rämpien.
12h /131km lohjan parkkihallissa ja muutama spartahlonin maaliin raahautuminen juuri ennen raatobussia.Ei edelleenkään loistokasta mutta hieman parempaa ja sitten tuli vaan mitta täyteen.Ei huvittanut.
Löysin retkimelonnan ja muunkin retkeilyn ja annoin niille koko käden.Viisi vuotta vierähti vikkelään monenlaista ulkoilua harrastaessa.Sain mukavasti etäisyyttä juoksemiseen.Jos vielä joskus alkaisi juoksemaan enemmän niin pääsisi maalailemaan tyhjälle taululle.Olin päässyt eroon vanhoista luutuneista tavoista ja käsityksistä.

Viime loppiaisena ensimmäinen rogaining ja ihastuminen.Juoksukin alkoi taas maittaa,en ollut sitä milloinkaan kokonaan hylännyt mutta juossut vain 3-5 kertaa viikossa.
Parin viikon kulttua salpaus rogaining.Syksyllä kolin maasto-ultra.Siinä tämän vuoden juoksulliset tavoitteet,tyhjälle taululle maalaten.Melontaa ja kaikkea retkeilyä unohtamatta.Eivätköhän pohjat ole jo riittävät,uskaltaa tehdä välillä muutakin.

Elämässä tähän mennessä kertyneet määrät ovat melkoiset kun mittarissa ei ole kuitenkaan kuin 46v
Juoksu 150-160 000km
Pyöräily 50-70 000km
Melonta 3-4000km
Hiihto    4-5000km
Lisäksi tietenkin hyötykävely,lihaskunnosta huolehtiminen ja fyysinen työ.

Onkohan tämä paljon?Taitaa se olla,ja lisää tulee koko ajan.Ei enää niin paljon kuin ennen mutta uusia kujeita on mielessä.
 Tulevaisuus?Jos terveyttä riittää niin tässä on vielä kymmeniä vuosia mahtavaa liikuntaa edessä!!!

Perintökalleus

Näin keväällä tarkkailee innokkaana kevään etenemisen merkkejä luonnossa.Valon lisääntyessä sitä pohtii pimeän ajan pituutta,ihmettelee että miltäköhän tuntuisi ihmiselo jos sitä ei olisi.Siis pimeää aikaa.Jäisi ainakin kevään mahtavuus kokematta.Tuntuu kuin energiaa olisi loputtomasti,ehkä jopa hieman levottomuuteen asti.Mitäköhän tekemistä ulkona vielä olisi kun valoisaa ja voimiakin vielä jäljellä.
Niistä kevään merkeistä.Leskenlehti,sinivuokko ja shortsi juoksija tuli jo bongattua viikon lopulla.
Varma kevään merkki on myös kun löydän itseni pokasaha kädessä valmistautumassa seuraavaan talveen.

Nämä kun saa taas hinkattua ja pilkottua niin on kiva lämmitellä takkaa ensi talvena.Vaja on ennestäänkin puolillaan, niin puita pitäisi riittää ainakin kahdeksi talveksi.

Tämä perintökalleus on luottopeli.Takkakaudella tulee poltettua korillinen tai kaksi päivässä.Jokaisen pöllin on tämä uskollinen ystävä pätkinyt.Isä on sahannut tällä jo 70luvulla.Terä poikineen on kyllä vaihdettu.
Iltarasteilla ei vielä päässyt metsään.Suojaisissa paikoissa lunta on vielä vähintään puoleen sääreen.Toivottavasti sulaa nopeasti.Juoksu on viime aikoina maistunut todella makealle,kunhan vielä pääsisi metsään nautiskelemaan.Metsään mieleni tekevi.
Merikin on vielä paksussa jäässä vaikka joet ovat jo ravistaneet jäät niskastaan.Jäätiedotteessa tosin puhutaan jo yhtenäisestä jääsohjo peitteestä.Paremmaltahan tuo kuullostaa kuin yhtenäinen jääpeite.Josko jo pääsiäisenä voisi työntää kajakin vesille.Viime vuonna kevään melontaretki tehtiin toukokuun puolessavälissä.Kevät näyttää etenevän suunnilleen samaa vauhtia,elikkä noin kuukauden päästä päässee kauden ensimmäiselle melonta retkelle.
Maaliskuussa oltiin kylläkin Pasin kanssa saaristomerellä retkeilemässä mutta silloin välineenä oli sukset.Meri oli kolme päivää täysin tyyni vaikka tuuli oli kovaa.Olikohan jäillä jotain tekemistä asian kanssa?
Laitoin muutamia kuvia albumiin.Pitää itsekkin katsoa kuvat vielä kertaalleen ja ehkä viime kesäisiä melontakuvia Lofooteilta.Ehkä saan sillä melontakuumetta hieman pienemmäksi,tai sitten en.

Kiva kun on hauskaa

Edelleen kaikista näistä vuosista huolimatta liikkuminen on valtavan hauskaa.Ehkä hauska on väärä sana,mutta suunnattoman nautinnollista se on.Kuivalla maalla(sade ei haittaa)juokseminen on ykkönen. Juoksussa on hyvä mitata äärimmäisiä kykyjään ja ehkä käydä jopa niiden yläpuolella,jos mahdollista.
Vesillä kajakki taas on vertaansa vailla.Siinä en halua kilpailla vaan retkeillä ehkä hieman vaativimmillakin reiteillä.On mahtavaa tuntea tuuli kasvoissaan ja tuntea pienuutensa.
Tämän vuoden juoksujen tavoitteena on Vaarojen Ultra 8.10 Kolilla.Rogaining kisoihin en osaa oikein asennoitua kovinkaan kilpailullisesti,enkä kylläkään juoksukisoihinkaan ,mutta ehkä edes hieman tiukemmalla asenteella.
Oli hyvä talvi hiihdellä ja talvella liikkuminen olikin pääasiassa hiihtoa.10-15h/vko. Umpihankea ja latua ajallisesti ehkä noin puoliksi.Lisäksi muutama tunti juoksua viikkoon.
Ladulla pidin yllä kohtuullisia tehoja jotta olisi keväällä helppo siirtyä juoksuharjoitteluun.Kesällä on tavoiteena juosta 10-13h viikossa.Lisäksihän tulee kaikkea muutakin ulkoliikuntaa joten eiköhän tuo riitä.Retket merellä katkaisevat mukavasti rytmin jotta touhusta ei tule liian vakavaa.
1-2 kertaa viikossa hieman tehokkaampaa,niin uskallan asettaa Kolille tavoitteeksi kymmenen tunnin alituksen.

En sitten malttanut odottaa limien sulamista vaan oli kaivettava nastarit kaapista ja mäkeen repimään.
Korkeuseroa mäelle löytyi 53m.

Kuusi kertaa mäki reippaasti/kovaa ylös.Tarkoituksena oli vähitellen kiihdytää vauhtia.Hyvin siinä onnistuinkin.3.18-3.12-3.09-3.08-3.11-2.55 veivät nousut ja reippasti alas.Viidennessä vedossa jouduin väistämään koiraa!

Ps.Eilisillä iltarasteilla peukku oli jo paremmin hallinnassa,ehkä se oli oppimista.Ehkä ei.